Tämä tyttö oli vuosia hävennyt ulkonäköään – ei siksi, että hän olisi halunnut täydellisyyttä, vaan koska hänen alaleukansa oli huomattavasti ulkoneva ja hampaat epätasaiset.
Psykologisen taakan lisäksi hänellä oli todellisia terveysongelmia: pureskelu oli vaikeaa ja hän kärsi usein kivusta.
Paljon mietittyään hän teki rohkean päätöksen leikkaukseen.
Monimutkaisen toimenpiteen aikana alaleuka siirrettiin kahdeksan millimetriä taaksepäin ja yläleuka seitsemän millimetriä eteenpäin. Tavoitteena ei ollut vain ulkonäön parantaminen, vaan myös toiminnallinen helpotus.
Lopputulos paransi merkittävästi hänen jokapäiväistä elämäänsä.
Rebecca Hamilton syntyi pienessä kaupungissa Isossa-Britanniassa.
Lapsuudesta lähtien hän kohtasi pilkkaa ulkonäkönsä vuoksi.
Ulkoneva leuka ja epäsäännöllinen purenta aiheuttivat kipua ja epämukavuutta, mutta myös syvää epävarmuutta. Koulussa hän joutui loukkaavien lempinimien kohteeksi, ja joskus jopa aikuiset suhtautuivat kylmästi.
Vaikka hän yritti olla näyttämättä sitä, kaikki kokemus sai hänet sulkeutumaan itseensä. Hänestä tuntui, että muut näkivät vain hänen “virheensä”, eivät häntä ihmisenä.
Yliopistoon mennessään hän toivoi uutta alkua, mutta pilkka jatkui. Kun kärsivällisyys loppui, hän päätti ottaa rohkean askeleen, joka muuttaisi hänen elämänsä: hän suostui leikkaukseen.
Lääkärit varoittivat, että toipuminen olisi pitkä ja vaativa, mutta hän ei epäröinyt. Leikkaus kesti lähes neljä tuntia ja vaati äärimmäistä tarkkuutta.
Kun hän ensimmäistä kertaa peilistä katsoi toipumisen jälkeen, hän näki harmonisemmat kasvot ja ennen kaikkea – rentoutuneen, kivuttoman hymyn. Hän ei nähnyt “täydellisyyttä”, vaan itseään, rauhallisempana ja itsevarmempana.
Siitä lähtien hänen elämänsä alkoi muuttua. Hänestä tuli avoimempi, sai uusia ystäviä ja uskalsi ajatella tulevaisuutta ilman pelkoa pilkasta. Rebecca oppi, että hänen arvonsa ei määräydy ulkonäön perusteella – ja että huolehtiminen omasta terveydestä voi tuoda vapautta ja itseluottamusta.